Aivoriihi on näistä työkaluista kenties perinteisin. Tarkoituksena on kehittää uusia ideoita ongelmaan, ennemminkin määrä kuin laatu edellä, sillä isompi määrä ideoita sisältää todennäköisesti myös joitain toteuttamiskelpoisia ideoita. Tässä vaiheessa ideoita ei arvostella eikä kritisoida. Kaikki syntyneet ideat kirjoitimme post-it -lapuille, jotka fasilitaattori kokosi taululle. Tämän työkalun avulla ryhmämme sai runsaasti uusia hyviä ideoita, joita myöhemmin lähdimme työstämään eteenpäin. Myös lopullinen innovaatiomme sai alkunsa tämän avulla.
Aivoriihi oli käyttämistämme työkaluista oma suosikkini. Se on helppo toteuttaa ja helppo ymmärtää. Ainoa ongelma voi olla se, että henkilöt, jotka arastelevat tuoda ideoitaan esille ääneen, eivät ehkä tässäkään tapauksessa halua tehdä niin. Siitäkään huolimatta, että "tyhmiä ideoita ei ole" ja ideoita ei arvostella tai kritisoida vielä tässä vaiheessa.
Olen käyttänyt tätä työkalua aikaisemminkin työelämässä uusien ideoiden ja parannusten keksimiseen, ja varmasti tulen jatkossakin käyttämään vielä monta kertaa.
Brainwriting:
Brainwritingissa tavoitteena on saada jopa 108 uutta ideaa puolessa tunnissa. Tässäkin työkalussa määrä on tärkeämpää kuin laatu. Toteutimme tämän jokainen ryhmän jäsen omalla tietokoneellaan internetissä tähän tarkoitetulla ohjelmalla. Kuusi kierrosta, joista jokaisella jokainen ryhmän kuudesta jäsenestä keksii kolme uutta ideaa viiden minuutin aikana. Muiden keksimiä ideoita voi jatkokehittää, tai sitten voi keksiä täysin uusia ideoita. Tarkoitus on työskennellä täysin hiljaa, keskustelu ei ole sallittua.
Tämä työkalu oli mielestäni myös erittäin hyvä. Toimin itse falisitaattorina tällä kertaa, ja ohjelma vaati tutustumista etukäteen, jotta pystyin selittämään muille, kuinka se toimii. Ohjelma oli kuitenkin loppujen lopuksi melko yksinkertainen ja sitä oli helppo oppia käyttämään. Koska kierroksia oli monta ja ideoita piti keksiä paljon, rupesi jossain vaiheessa samat ideat toistumaan. Koottuani ideat työskentelyn jälkeen yhteen, totesimme ryhmämme kanssa, että joukosta löytyi kuitenkin myös uusia, käyttökelpoisia ideoita.
Tämä työkalu oli itselleni täysin uusi ja sitä oli kiva kokeilla. En kuitenkaan tiedä, tulenko jatkossa käyttämään sitä. Työkalu voisi toimia tilanteissa, jossa kaikki eivät ole paikan päällä samassa tilassa, sillä internetissä olevaa ohjelmaa voi käyttää myös etänä.
Six thinking hats:
Tässä vaiheessa olimme arvioineet syntyneitä ideoita ja valinneet niistä parhaat. Six thinking hats -työkalun avulla tarkastelimme valitsemiamme ideoita eri näkökulmista, yksi näkökulma kerrallaan.
Toteutimme tämän niin, että koko ryhmä yhdessä asettui tiettyyn hattuun, pohdimme ideaa kyseisen hatun näkökulmasta ja siirryimme sitten seuraavaan hattuun. Toinen vaihtoehto olisi tehdä niin, että jokainen ryhmän jäsen valitsee itselleen eri hatun. Alla olevasta kuvasta näkee tarkemmin, millaista näkökulmaa mikäkin hattu edustaa, mutta tiivistetysti:
Sininen-> prosessi
Vihreä-> luovuus
Valkoinen-> faktat
Keltainen-> edut
Valkoinen -> tunteet
Musta-> riskit
Tämä työkalu toimi mielstäni kaikkein huonoiten ja oli vaikein ymmärtää. Tämä ei mielestäni tuonut juurikaan mitään uutta innovaatioomme vaikka saimmekin hatut joten kuten täytettyä. On tärkeää tarkastella asioita eri näkökulmista, mutta mielestäni tällaista työkalua ei sitä varten tarvita. Ihmiset ovat erilaisia, ja kun tiimissä työskennellään, niin varmasti erilaiset näkökulmat tulevat melko automaattisesti esiin. Joku on luonnostaan enemmän luova, toinen taas keskittyy faktoihin. Yksi näkee asioissa hyvät puolet, toinen sen sijaan riskit ja niin edelleen.
Toivon, etten jatkossa joudu käyttämään tätä työkalua mihinkään.
Toteutimme tämän niin, että koko ryhmä yhdessä asettui tiettyyn hattuun, pohdimme ideaa kyseisen hatun näkökulmasta ja siirryimme sitten seuraavaan hattuun. Toinen vaihtoehto olisi tehdä niin, että jokainen ryhmän jäsen valitsee itselleen eri hatun. Alla olevasta kuvasta näkee tarkemmin, millaista näkökulmaa mikäkin hattu edustaa, mutta tiivistetysti:
Sininen-> prosessi
Vihreä-> luovuus
Valkoinen-> faktat
Keltainen-> edut
Valkoinen -> tunteet
Musta-> riskit
Tämä työkalu toimi mielstäni kaikkein huonoiten ja oli vaikein ymmärtää. Tämä ei mielestäni tuonut juurikaan mitään uutta innovaatioomme vaikka saimmekin hatut joten kuten täytettyä. On tärkeää tarkastella asioita eri näkökulmista, mutta mielestäni tällaista työkalua ei sitä varten tarvita. Ihmiset ovat erilaisia, ja kun tiimissä työskennellään, niin varmasti erilaiset näkökulmat tulevat melko automaattisesti esiin. Joku on luonnostaan enemmän luova, toinen taas keskittyy faktoihin. Yksi näkee asioissa hyvät puolet, toinen sen sijaan riskit ja niin edelleen.
Toivon, etten jatkossa joudu käyttämään tätä työkalua mihinkään.
Lotus blossom:
Lotus blossom eli lootuksen kukka -menetelmä muistuttaa perinteistä mind mapia, mutta on visuaalisempi. Keskelle laitetaan työstettävä idea, ja ratkaisut kirjataan ympäröiviin laatikoihin. Nämä syntyneet ratkaisut tai ideat siirretään ympärillä olevien ruudukkojen keskelle, ja niitä lähdetään jälleen jatkotyöstämään ja niille keksitään uusia ideoita ja ratkaisuja. Alla olevasta kuvasta on ehkäpä helpompi hahmottaa idea.
Mielestäni tämä työkalu oli ihan toimiva ja hyödyllinen, mutta ehkä olisi pitänyt käyttää hieman enemmän aikaa työstämiseen, jotta siihen olisi ehtinyt paneutumaan kunnolla. On mahdollista, että tulen joskus työelämässä hyödyntämään tätä menetelmää.
 |
| kuva täältä |
Lopuksi vielä tiivistettynä arvioni käyttämistämme työkaluista:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti